Uusin: 08.09.2010

 

Veteraanitammi Paloheinän jokamiesgolfkentälle

Vitoset ja tammi: Matti Hara, Matti Koskimaa, Tor Wikström,
Finn-Göran Wennström ja Reijo Kuusisto.

Vitoset on viiden henkilön maanpuolustushenkinen ryhmä ja tuttu näky Paloheinän
jokamiesgolfkentällä. Siihen kuuluvat Suomen Sotaveteraaniliiton hallituksen
puheenjohtaja, prikaatikenraali Finn-Göran Wennström, varatuomari ja sotiemme
veteraani Tor Wikström, eversti evp. sotahistorioitsija Matti Koskimaa ja eversti
evp. ex-kenttätykistöntarkastaja Reijo Kuusisto ja VTM Matti Hara Tammenlehvän
perinneliiton neuvottelukunnasta.

Jotta kentän nykyiset ja tulevat käyttäjät muistaisivat tammenlehväsukupolven
ponnistukset ja uhraukset viimeksi käydyissä sodissamme ja sotiemme jälkeen
tapahtuneessa rakennustyössä, Vitoset hanki tammen ja kentän toiminnasta vastaava
yhtiö, Paloheinä Golf Oy, valitsi kentältä edustavan paikan. Syyskuun lopussa tammi
istutettiin ja sen ympärille sidottiin kolmea sukupolvea yhdistävä sinivalkoinen nauha. 
Tammelle annettiin nimeksi Veteraanitammi.

Kolmannen sukupolven edustaja Daniel Heimonen (1 vuotta) edusti tammen
luovutustilaisuudessa Jouko Heikuran rinnalla tammen vastaanottanutta
kenttäyhtiötä. Luovutus tapahtui syyskuun lopussa ja päivän kunniaksi Suomen
siniristilippu oli nostettu klubitalon lippusalkoon.  

VETERAANISUKUPOLVEN
SYMBOLI

Vitosten puhemies prikaatikenraali Finn-Göran Wennström totesi avauspuheenvuorossaan:  

”Arvoisat Paloheinä Golf Oy:n edustajat, hyvät Viitos-veljet. Olemme tänään saaneet
kiertää kotikenttämme yhdeksän reikää aurinkoisessa säässä vaihtelevin lyöntimäärin.
On oikea hetki kokoontua pieneen juhlahetkeen tämän yhteistoimin ja -voimin istutetun
Veteraanitammen äärelle. Olemme kiitollisia siitä, että projekti voidaan nyt saattaa loppuun.
Haluamme lämpimästi kiittää Paloheinä Golf Oy:tä  alusta lähtien myötämielisestä
suhtautumisesta projektiimme. Tätä asennetta kuvastaa mielestäni se, että paikka,
johon tammi on istutettu, on edustava. Me toivomme, että  istuttamamme Veteraanitammi
juurtuu vahvasti maahan ja kohoaa korkeuteen ja vehreyteen ja symboloi omalla kasvullaan
veteraanisukupolven työtä Isänmaan hyväksi.”

SUOMI SÄILYTTI
ITSENÄISYYTENSÄ

Varatuomari Tor Wikström, joka kesällä 1944 osallistui 18-vuotiaana Nietjärven
taisteluihin, käytti tilaisuudessa veteraanin puheenvuoron:
        
”Olen iloinen, että yhtiö halusi ottaa Pikku-Danin mukaan tähän tammen
luovutustilaisuuteen ja voimme ikään kuin tammen myötä siirtää veteraaniperinnön
vaalimisen ja muistamisen, meidän Vitostenkin jälkeen, eteenpäin vielä
vuosikymmeniksi. Toivottavasti Pikku-Daninkin jälkeen sukupolvet muistavat ja
antavat arvoa meidän töillemme”, Wikström aloitti.

”Mielessäni voin kuvitella, joskus viisikymppisenä hän voi kavereineen muistella ja
kertoa, että oli ukkojen kanssa istuttamassa tammen. Mikäli tammi saa kasvaa
rauhassa, se on silloin arviolta parinkymmenen metrin korkuinen ja on sijoittunut
kentälle sen viimeiselle väylälle ja vaatii melkoisen taidon lyödä pallo puun
lehvästön yli”, Wikström visioi.

NAUHA SITOI
SUKUPOLVET

Veteraanitammen ympärille sidottiin kolmea sukupolvea yhdistävä sinivalkoinen nauha.
Kenttäyhtiön puolesta kolmannen sukupolven edustaja 1-vuotias Daniel Heimonen
sai muistoksi palan sinivalkoista nauhaa. Wikström toivotti pitkää ja rehevää ikää
Veteraanitammelle ja päätti puheenvuoronsa jälkipolvia velvoittaviin sanoihin:

”Veteraanitammen istuttaminen osoittaa, että Paloheinässä on tiedostettu ja osataan
antaa arvo sille, että Suomi nousi sodan jaloista rauhaan ja on ensimmäisen
maailmansodan seurauksena syntyneistä Euroopassa valtioista ainoa valtio, joka
toisen maailmansodan myrskyissä ja niiden jälkimainingeissa säilytti itsenäisyytensä
eikä miehitetty. Toisin kävi Virolle, Latvialle ja Liettualle.”

Kentältä siirryttiin klubitalolle, jossa kahvittelun lomassa kertailtiin istutustapahtumaa
ja oltiin sitä mieltä, että Paloheinän tapaan voisi veteraanitammia istuttaa muillekin
Suomen golfkentille.

Matti Hara