Uusin: 08.09.2010

 

Uskomatonta, mutta... (14.2.2010)

Lunta ja pakkasta on tänä talvena riittänyt. Kaksi kuukautta mittari on ollut alle nollan. Lunta on ollut reisiin asti. On suoranainen ihme, mikäli kentän laajennustöissä on edistytty aikataulussa, kuten Paloheinän kotisivuilta voi lukea. Uskomatonta. Oli pakko soittaa Hannalle.

Hanna vakuutti, että totta on ja töitä tehdään aamusta iltaan, ja mikäli lähden katsomaan työmaata, pitää varoa työmaaliikennettä. Viisainta Hannan mielestä on, että en mene lainkaan huoltotielle, vaan käytän Torpparinmäen asuintalojen vieressä olevaa ulkoilutietä. Hannan varoitukset mielessäni lähdin kentälle. Otin kamerani mukaan.

Bussista jäin pois Kuusmiehen pysäkillä. Ylitin ajotien ja suuntasin askeleeni ulkoilutielle. Samaan aikaan kaksi rekkaa ajoi Hannan mainitsemaa huoltotietä pitkin laajennustyömaalle päin. Kohta tuli ns. kasettirekka vastakkaiselta suunnalta tyhjänä takaisin. Mitähän rekat kuljettavat kentälle? Se ei ollut väristä päätellen multaa, mutta saattoi olla vaaleata hiekkaa? Tätä mietin, kun jatkoin kävelyäni kohti työmaata.

Pakkaslumi narskui jalkojeni alla. Puolessa välissä nelosväylää yritin katseellani tavoittaa veteraanitammen. Pelkäsin pahinta. Onneksi se oli kuitenkin tallessa. Sitä oli vain vaikea havaita lumikentän keskellä. Kumpare, jolla veteraanitammi kasvaa, oli runsaan lumen tulon johdosta hävinnyt näkyvistä. Lunta on niin paljon, että sitä on melkein tammen ympärillä olevan suojuskehikon yläreunaan asti.

Kun sopivasti koirien ulkoiluttajat olivat polkeneet polun Torpparinmäen ja nelosväylän väliseen ojanotkelman kautta kentälle, päätin lähteä ottamaan kuvan veteraanitammesta. Laskeuduin liukuen ojan pohjalle. Otin vauhtia, jotta pääsen ojan pohjalta ylös kentälle. Ei onnistunut. Mätkähdin mahalleni ja saman tien pyörähdin selälleni ja jalat taivasta kohti sojottaen liu’uin kippurassa ohjan pohjalle. Nousin polvilleni ja konttaamalla ryömin takaisin ulkoilutielle. Puistelin lumet vaatteistani, puhdistin silmälasini, otin kuvan ja jatkoin matkaa.

Muutama hiihtäjä ylitti vitosväylän takana olevan poikkitien. Koirankuljettajat eivät olleet korjanneet jätöksiä. Pikkukoiran kikkareita ei ollut, mutta suurten koirien läjiä sitä runsaammin. Koiranomistajana harmitti moinen siivottomuus. Tästä pitäisi kirjoittaa lehteen. Otin kamerani paitani rintataskusta. Se oli syytä pitää taskussa, koska nykykamerat hyytyvät pakkasessa.

Olin yllättynyt näkymästä. Töitä on tehty. Parhaillaan pari kaivuria siirteli maata. Kesätuttu kentän henkilökunnasta ajoi traktorilla lumia. Maanmittari teki mittauksia. Menin maanmittarin luokse. Esittäydyin. Kerroin, millä asioilla olin työmaalla liikkeellä. Maanmittari kokosi mittauslaitteensa ja jäi vähäksi aikaa juttelemaan kanssani.

Sain kuulla, että viimeisen väylän mittaukset on nyt tehty ja työt voivat alkaa. Aikataulussa on pysytty. Runsas lumentulo on ollut ainoa haitta. Yhden on pitänyt jatkuvasti aurata lumia pois. Pakkasista on ollut haitasta huolimatta se etu, että tilapäinen huoltotie on kestänyt hyvin raskaan liikenteen.
Muutakin mielenkiintoista sain kuulla. Olisin mielelläni nauhoittanut sanelulaitteellani keskustelumme, mutta en edes maininnut mitään sanelulaitteestani. Niinpä monet kuulemani tekniset yksityiskohdat menivät yli hilseeni. Uskon, että yhtiö jossain vaiheessa kertoo yksityiskohdat seuran jäsenistölle. Yksi asia tuli selväksi. Yhtiö ei ole lähtenyt pihtailulinjalle. Kaikki tehdään viimeisen päälle.

Asia, jota henkilökohtaisesti olen pitänyt yhtenä laajennustöiden kaikkein hankalimpana asiana, on liittynyt veteen. Vesijohtovesi on tuhottoman kallista. Olen todennut, että kenttäarkkitehti Lassi Pekka Tilander jossain vaiheessa muuttaa vesiesteet hiekkaesteiksi. Nyt kuulin, että yhtiö saa käyttää kasteluun Vantaanjoen vettä ja että kaikki ylimääräinen vesi, sade- ja pohjavesi kootaan varakaivoihin, joista ne tarvittaessa pumpataan käyttövedeksi. Toiminta tapahtuu tietokoneohjauksella ja luontoa säästäen.

Rekat kippasivat kuormansa kenttäalueen päässä olevaan kasaan. Maanmittarilta kysäisin ennen poislähtöäni kentän takalaidalla olevasta suuresta kasasta. Asia selvisi. Kysymyksessä ei ole Kekkilän kukkamultakasa, vaan kasa on hiekan ja turpeen erikoissekoitusta. Se on erinomainen kasvualusta ja samaa kasvualustaa on käytetty Kytäjän golfkentän rakennustöissä. Maanmittari kokosi kimpsunsa ja pani ne autoon.

Uskomatonta, mutta totta se on. Näin omin silmin. Laajennus edistyy aikataulussa ja hyvää kannattaa odottaa.