Uusin: 25.08.2010
Klubitalo käymässä liian pieneksi! (30.11.2009)
Seuran naistoimikunta ja kapteenit taikoivat upean pikkujoulujuhlan puolelle sadalle jäsenelle. Pikku-Martta (Maija Kankainen) ihastutti Peppi-pitkätossumaisella asullaan ja esiintymisellään. Pikku-Martta loi tilaisuudelle kodikkaan tunnelman. En olisi henkilökohtaisesti millään uskonut, millainen suuri estraditaiteilija Maijan sisällä elää. Hän on valmis voittamaan seuraavan Suomen Talent-kisan. Me kaikki olimme myytyjä, kun Pikku-Martta tanssahteli kepein askelin vaativan yleisön eteen. Hän laulatti ja nauratti. Meillä alkoi joulu, juhla armas lapsien. Ongelma syntyy, jos ensi pikkujouluun ilmaantuu enemmän väkeä kuin nyt. Klubitalon tilat eivät riitä.
* * *
Tiernapojat oli seuraava yllätys. Vaikka työni puolesta osallistuin musiikki- ja taidetapahtumiin sekä kotimaassa että ulkomailla, en moista suoritusta ole aiemmin tavannut. Amatööritasolla päästään tuskin koskaan näin korkealle tasolle. Uskon, että oululaiset tiernapojat olisivat pakahtuneet kuoliaiksi pelkästä kateudesta. Missä ammattiesiintyjillä on vuosien opittu kokemus, he häviävät tulkinnassa meidän tiernapoikiemme esitykselle. Max Toiviainen Herodeksena, Eeva Rahikainen Murjaanien kuninkaana, Riitta Fagerholm tähdenpyörittäjä Mänkkinä ja Reetta Määttänen Knihtinä todistivat henkilökohtaisilla roolisuorituksillaan tiernapoikaperinteen perimmäisen tarkoituksen. He loivat meille oikean joulumielen ja joulun odotuksen.
* * *
Siinä missä Pikku-Martta ja Tiernapojat loivat Paloheinän joulutunnelman, se kruunautui jouluaterialla. Anna Fagerholm oli juhlassamme kuin Aleksi Kiven Seitsemässä veljeksessä luonnehdittu Aapon vaimo. Anna valaisi ja lämmitti. Vaikka äiti Riitta vähätteli omaa osuuttaan tyttärensä taitoon laittaa ruokaa, on se kiinni geeneistä. Riitta kirurgina ja Anna ruoanvalmistajana. Molemmissa tarvitaan sydäntä ja kädentaitoa. Nämä ominaisuudet ovat sekä äidillä että tyttärellä.
* * *
Kesällä satuin ohimennen mainitsemaan Annalle, että olen vuosia osallistunut Sika-Cahallenge-golftapahtumaan. Se pelataan heinäkuussa, koska ruotsinkielessä heinäkuu on juli. Siis varsin lähellä suomenkielistä sanaa joulu. Ajoitus on täydellinen, jos kisa sattuu heinäkuun kahdenteenkymmenenteen neljänteen päivään. Kisassa voittaminen ei ole tärkeintä, vaan yhdessäolo ja saada nauttia jouluruokaa keskellä kesää. Annasta olisi ihanaa saada keskellä kesää tehdä ja nauttia jouluisia ruokia.
Mitäpä jos seura ottaisi kisakalenteriin Christmas Challenge -tapahtuman? Korvatunturilta kutsuttaisiin joulupukki, joka palkitsisi parhaan pukki- ja tonttuasun. Pikkumarttamaiset ja tiernapoikamaiset asut tulevat myös kysymykseen. Ruokien suhteen ei ainakaan ole ongelmia, jos Anna ottaa asian hoitoon.
* * *
Harkitsin pitkään olla kirjoittamatta seuran pikkujoulujuhlasta. Kun se oli kaikinpuolin onnistunut tilaisuus, voi ensi vuonna syntyä tungosta. Sinänsä liiallisesta väkipaljoudesta ei ole haittaa, mutta klubitalon pienuus rajoittaa. Tämä tulee olemaan hankala asia ratkaista, koska kenttälaajennus, joka on hyvin lähtenyt käyntiin, on ykkösasia.
Mielestäni tulevaan pikkujoulujuhlaan osallistuminen voidaan tehdä palkkioperusteiseksi. Kevät- ja syystalkoisiin osallistumisella voi ansaitabonuksia ja eniten bonuksia saaneet ovat etusijalla. Tällä perusteella klubitalon
tilat riittävät. Pidetyssä pikkujoulujuhlassa ei paikalla ollut muuta kuin tuttua
talkooväkeä. Tämä riittää. Odotan luonnollisesti joulupukkia, mutta myös
kevättalkoita.
Hyvää pikkujouluaikaa!
